Sisällön tarjoaa Blogger.

Siitähän se yhteiskunta sulle maksaa!

"Siitähän se yhteiskunta sulle maksaa." Tämän lauseen sain kuulla, kun kehtasin valittaa olevani väsynyt ja kotityöt eivät oikein maistu. "Siitähän se yhteiskunta sulle maksaa." Yhteiskunta siis maksaa minulle siitä, että teen kotitöitä? Ja hoidan yksin kodin, lapset ja perheen yhteiset lemmikit? Täytyy kyllä sanoa, että ainakin palkkaneuvottelut ei ole sitten mennyt putkeen. Ja muutenkin työoloissa olisi parantamisen varaa. Ja mitäköhän laki sanoo työntekoon ilman taukoja? Ihan tällaista sopimusta en olisi ehkä hyväksynyt. 

"Siitähän se yhteiskunta sulle maksaa!" Herään joka aamu viimeistään klo 6.30 lenkittämään koirat, jotta ehdin takaisin kotiin ennen rakkaan mieheni töihin lähtöä ja S:n heräämistä. Ruoka koirille. Tämän jälkeen ruokin S:n, vaipan ja päivävaatteiden vaihto S:lle. Käyn suihkussa, puen ja yritän samalla syödä itsekin jotakin. Varmista teinimonsterin kouluun lähtö. Siivoan keittiön aamun jäljiltä ja aloitan pyykkirumban. Leiki tässä välissä S:n kanssa. Leikin jälkeen S syö ja täytyy alkaa nukuttaa. Lähdetään ulos vaunuilemaan, samalla koirat ulos. S:n nukkuessa päikkäreitä laitan ruuan jos on käyty jo kaupassa, muuten kauppaan, jolloin ruuan teko jää teinimonsterin kotiin tuloon taikka iltaan jolloin rakas mieheni on saapunut töistä kotiin. Sitten onkin taas S:n ruoka-aika, pyykkikone huutaa, että ohjelma on loppunut ja pentukoira on tehnyt pissat lattialle. Syötyään S viihtyy hetken leikkimatolla, siivoan pissat ja laitan pyykit narulle. Teinimonsteri tulee koulusta kotiin, valvotaan läksyjen teko. S taas syö ja toisten päikkäreiden aika. Pyykkiä lisää koneeseen ja päivällinen valmiiksi, rakas mieheni tuleekin jo kohta töistä kotiin. Ruoki S ja sen jälkeen pääsen muiden jo syötyä syömään itse. Tämän jälkeen omaa-aikaa, isi ottaa S:n jotta saan lähteä koirien kanssa ihan yksin lenkille, tämä on sitä omaa-aikaa. Jonka jälkeen taas S:n ruoka-aika. Yökkärit päälle ja yöunille, kello onkin jo 22.00. "Siitähän se yhteiskunta sulle maksaa!"





"Siitähän se yhteiskunta sulle maksaa." Tämän kohtalokkaan lauseen päästi vahingossa mieheni, rakkaiden lasteni isi. Käytännössä hän sanoikin totuuden, eikä tietenkään tarkoittanut sitä niin kuin sen naismaisella tavallani sen otin. "Siitähän se yhteiskunta sulle maksaa." Minun tulkintani tästä lauseesta oli tietenkin se, että rakkaan mieheni mielestä minun tulee hoitaa kaikki työt kotona mukisematta hänen levätessä, koska siitähän se yhteiskunta minulle maksaa. Oikeasti rakas mieheni halusi minulle korostaa sitä kuinka hyvin Suomessa on asiat, koska minulle mahdollistetaan vauvamme hoito kotona. Ja koska olen tarttunut tähän tilaisuuteen, en voi myöskään lasta laittaa hoitoon, jotta voin keskittyä muihin asioihin. Ja koska rakas mieheni käy töissä täyspäiväisesti niin tottakai päävastuu kodista, lapsista ja lemmikeistä on minulla, kun kerran olen kotona. Ja näinhän se tietenkin on.

"Siitähän se yhteiskunta sulle maksaa." Mutta tottahan se on, yhteiskunta maksaa minulle siitä, että pidän huolta S:stä kotona. Mutta tuossa sopimuksessa ei kyllä lue, että siihen kuuluu myös kaikki muut kodinhoidolliset työt. Käytännössä yhteiskunta maksaa minulle vain siitä, että hoidan meidän pientä vauvaa n. 9kk kotona. "Siitähän se yhteiskunta mulle maksaa!" Nuo kaikki muut kotityöt vaan jotenkin kaatuu siinä sivussa minun vastuulle, koska olen enemmän siellä kotona.




On minulla oikeasti omaa aikaakin. Omaa aikaa on päivällä S:n nukkuessa päikkäreitä ja illalla S:n mentyä yöunille. Ja tottakai isi hoitaa S:ää tultuaan töistä. Viikonloppuisin laittaa myös ruokaa ja osallistuu koirien hoitoon. Eli kyllä se isi osallistuu tämän kodin tehtäviin, ei tietenkään niin paljoa kuin minä vanhempainvapaalla ollessani, mutta sen minkä kotona on. Ajatus siitä, että minun pitäisi palata töihin 5,5kk päästä kauhistuttaa! Miten kotityöt? "Silloin yhteiskunta ei enää maksa."

Onneksi meillä täällä Suomessa yhteiskunta maksaa siitä, että saamme hoitaa lapsiamme 9kk kotona ennen töihin menoa. Ja tämänkin jälkeen, jos vaan rahkeet riittää jäädä kotihoidontuelle. Onneksi asumme Suomessa! :D


Ei kommentteja

Jokainen kommentti on minulle tärkeä! Kiitos kommentistasi.