Sisällön tarjoaa Blogger.

MäSämutsin fatiikkipäivä

Eilen iski ihan hirveä fatiikki päälle. Fatiikilla tarkoitetaan yleensä MS-taudissa esiintyvää ylitsepääsemätöntä väsymystä/uupumusta. Fatiikki luokitellaan kolmeen kategoriaan: koettu väsymys, koginitiivinen sekä motorinen fatiikki. Koettu väsymys määritellä, miten väsyneeksi itsensä kokee, tätä ei pysty arvioimaan objektiivisesti. Kognitiivisessa fatiikissa ilmenee keskittymiskyvyn puutetta, oppimiskyvyn ja muistin heikkenemistä, ajattelun puuroutumista ja keskusteluun osallistuminen vaikeutumista. Motorisella fatiikilla tarkoitetaan lihastoiminnan heikkenemistä fyysisessä suorituksessa. Eli toisin sanoen lihasten väsymistä, tämä ei kuitenkaan tarkoita heikentynyttä lihasvoimaa vaan esim. kävely vauhdin hidastumista rasituksessa. Näiden oireiden ilmaantuminen voi vaihdella. Toisina päivinä jaksaa paremmin kuin toisina päivinä. Tämä saattaa olla haasteellista, kun koskaan ei voi ennustaa miten jaksaa seuraavana päivänä. Ennakoida voi, ettei edellisenä päivänä rasita itseään loppuun, jos tietää seuraavana päivänä pitää olla virkeä. Mutta sekään ei välttämättä auta.

Fatiikkia hoidetaan lääkeettömästi ja lääkkeellisesti. Lääkeettömiä hoitokeinoja suositaan. Lääkeettömiä keinoja on säännöllinen päivärytmi, sopivassa suhteessa liikuntaa/rasitusta ja lepoa, viilennyshoidot sekä kestävyys- ja voimaharjoittelu. Lääkkeelliseen hoitoon turvaudutaan, jos ms-sairastava fatiikista merkittävää haittaa elämässään eikä ole löytänyt siihen apua lääkkeettömästi. Lääkkeestä saatu apu koetaan yksilöllisesti.

Minulla on fatiikki ollut siedettävää, varsinkin jos ymmärrän ajoissa lähteä sitä ehkäisemään. Useimmiten kärsin kongnitiivisesta fatiikista, mutta kovassa salitreenissä motorinen fatiikki saattaa päästä yllättämään. Minun keinoni lievittää fatiikkia on ulkoilu, liikunta ja jatkuva tekeminen. Pidän itseni melkeinpä koko ajan liikkeessä. Kahvikuppi muutaman kerran päivässä karkottaa omalta osaltaan väsymystä. Kun fatiikki on pahimmillaan, en kykene keskittymään ajatustoimintaa vaativaan tekemiseen. Esimerkiksi opiskelu, päättelytehtävät, lukeminen, tv-ohjelman seuraaminen (jos pitää lukea tekstiä ja on nopea tempoinen juoni) tai keskustelu syvällisesti kaverin kanssa. Laitantapa tähän teille minun eilisen fatiikkipäivän kuvina.


Aamulenkillä törmättiin etanoihin :D Kamalan väsymyksen karkoitusta ulkoillen.
Käymme joka aamulenkillä aamupalan jälkeen, täytyyhän koirien päästä aamupissalle. :)
Väsymys ei vaan helpota! Suuntana sali.
Jos isimies on etätöissä kotona, niin pääsen salille purkamaan väsymystä.
Salilta löytyy myös lapsiparkki, mutta sinne harvoin pääsee, kun on aina täynnä.
Salitreenin ja suihkun jälkeen jaksaa taas hetken touhottaa.
Salitreenin jälkeen minulla useimmiten on energiaa vaikka muille jakaa.
Myös salin jälkeisellä viileällä suihkulla on omat virkistävät vaikutukset.

S menee päikkäreille! Apua! VÄSYMYS! MItä tekee MäSämutsi?
Kahvia koneeseen ja soseiden tekoon!
Ohje täällä.
Lisää ulkoilua. Nyt ei saa pysähtyä tai en enää nouse!
Päivä lenkillä tuli myös koira harjattua. Iltalenkille lähti kissakin mukaan.
Raitis ilma viileässä kevät säässä ja pieni tuuli ovat parhaat väsymyksen karkoittajat.

Liikkeellä pitää vaan pysyä! Vispipuuroa iltapalaksi.
Ohje täällä

Ja kun päivä on touhotettu tällä tavoin, niin MäSämutsi nukahtaa tv:n ääreen, josta teinimonsteri tulee herättää ennen nukkumaan menoaan klo22.

Oletko koskaan tuntenut itseäsi ylitsepääsemättömän väsyneeksi? Mitkä ovat sinun väsymyksen karkoituskeinot? Mikä auttaa selviytymään päivästä?


MäSämutsi

1 kommentti

  1. Mäkin yritän ensin siirtää simahtamista jollain puuhalla: nettipeli, käsityöt, helpot ristikot yms. jossa aivot lepää hetken, mutt ei pääse nukahtamaan. Usein se ei riitä, vaan on pakko antaa periksi ja nukkua ne päiväunet. Toimintani menee jo riskialttiiksi, jos en pääse nukkumaan.
    Mä en pysty enää kuin kevyeen liikuntaan, muuten tulee hermosäryt. Kyllä se piristää. Yleensä hyötyliikun tai ulkoilen koirien kanssa.
    Parasta lääkettä on kuitenkin innostuminen jostain asiasta. Sen jälkeen sitä usein kyllä huomaa "vetässessään överit" ja olevansa totaalisen väsynyt, mutt mieliala on hyvä silti.
    Mä en olisi selvinnyt tyttöjen lapsuusajasta nukkumatta niiden kanssa päiväunia. A:n syntymän jälkeen olin kyllä niin totaalisen puhki ja piiitkään, ett nukuin yhtä paljon kuin pieni vauva. Siinä kohtaa, kun lapsen unentarve alkoi vähentyä, mutta mun ei, menin lääkäriin. Onneksi alkavan kesän valoisuus sai mut silloinkin vähän heräämään.
    Nana

    VastaaPoista

Jokainen kommentti on minulle tärkeä! Kiitos kommentistasi.