Sisällön tarjoaa Blogger.

Sissin kuulumisia

Ajattelin nyt päivittää teille meidän Sissi-koiran kuulumisia. Syynä tähän postaukseen on lähinnä meille sadelleet kommentit siitä kuinka olen päättänyt Sissin kohtalon. Aikaisemmesta postauksesta "Sissi nimensä veroinen" voi käydä lukemassa taustoja Sissin tilanteesta.

Olemme aloittaneet n. kaksi kuukautta sitten Sissillä tehokuntoutuksen lonkkien vuoksi. Olimme päätyneet Sissin kohdalla kuntoutukseen, koska rahatilanne ei sallinut missään tapauksessa erittäin vaikeaa ja kallista kirurgista toimenpidettä. Tämä lonkkaproteesi leikkauksen onnistuminen ei missään nimessä olisi edes ollut 100% varma, joten katsoimme sen olevan riskien suhteen liian kallis ja epävarma toimenpide. Lisäksi se olisi pahimmassa tapauskessa aiheuttanut Sissille turhaa kärsimystä viimeisille elinvuosille.

Sissiä on siis nyt kuntoutettu fysioterapeutin ohjeiden mukaan. Käymme uimassa useita kertoja viikossa, lenkkeilemme paljon metsässä ja teemme syville lihaksille suunnattuja harjoitteita. Sissi tykkää tehdä harjoitteita, sillä saa silloin rakkaidensa täyden huomion itselleen sekä ylimääräisiä herkkuja. Uiminen on ehdottomasti THE juttu! Sissi rakastaa vettä ja uimista. Pelkästään veden näkeminen saa Sississä hauskan reaktion aikaan ja koira suorastaan lentää veteen. 

Kun aiemmassa postauksessani kerroin Sissin tilanteesta lonkkien suhteen, olen alkanut saamaan kommenteja siitä, kuinka itsekästä on Sissiä pitää elossa. Lisäksi minulle on kerrottu ettei Sissi saa olla "oikea" koira. Kommentoijan mielestä koiran kuuluu saada juosta vapaana, telmiä valtoimenaan yms. Nyt tähän haluan vastata, että taajama-aluella koiraa kun ei saa edes pitää vapaana kuin koirapuistoissa, joihin itse en koiraani veisi. Koirapuistot ovat minusta järkyttäviä paikkoja, joihin kokoontuu valitettavan usein vastuuttomia koirien omistajia. Lisäksi haluan todeta, että mm. opaskoirat joutuvat elämään erittäin kurinalaista elämää, eikä kukaan heitä tuomitse. Nämä koirat saavat toteuttaa itseään toisella tapaa. Eli koira voi olla koira monella tapaa. Se ei tarkoita aina sitä, että pitää saada riekkua koirapuistoissa.

No, itsekään en tietenkään pidä ajatuksesta, että Sissi ei koskaan saisi temmeltää vapaana. Mutta eihän se niin tule olemaan. Sissi juoksee tälläkin hetkellä vapaan uidessaan sekä toisinaan metsälenkeillä. JA HUOM! Tuollakaan ei koiraa oikeasti saisi pitää irti. Eikä Sissin ole tarkoitus elää koko loppuelämää näin suojattuna. Tarkoitus on siis tällä hetkellä luoda hyvä lihaskunto tukemaa lonkkia. Haluan tässä kohtaa vielä tarkenttaa kaikille, että jos Sissi oikeasti kärsisi tai ei voi nauttia elämästään taikka olisi kivulias, niin Sissi olisi päästetty ja tullaan päästämään paremmille metsästysmaille. Eli missään nimessä en tule antamaan Sissin kärsiä. 


Tällä hetkellä Sissi nauttii elämästään täysillä. Koira puuhaa kaikkea meidän kanssa. Sissin suosikki puuhaa on leikkiä Ässän kanssa. Nämä kaksi ovat kuin paita ja peppu. Sissin kanssa käytiin viikko takaperin välitarkastuksessa ja todettiin Sissin kuntotuneen paljon ennustettua paremmmin. Sissin kävely ja juoksu on nykyään hallittua. Lihaksia on tullut huomattavasti. Sissin ryhti kokonaisuudessaan on muuttunut. Toki edelleen kunto vaatii työtä, mutta nyt ollaan menossa selkeästi oikeaan suuntaan ja nopeammin kuin odotettiin. Tulokset kertoo sen, että lopetuspäätös olisi ollut hätäinen. Se myönnettiin myös eläinlääkärissä. Tähän kun vielä ottaa huomioon, Sissi on kasvava pentu ja ruumiinrakenne muutenkin vielä muokkautuu. Eli toisin sanoen TÄSSÄ TAPAUKSESSA me teimme oikean päätöksen.

Nyt saa vähäksi aikaa riittää koirajutut! Seuraavassa postauksessa kerron meidän muiden kuulumisia... :D

MäSäMutsi

2 kommenttia

  1. Törmäsin ihan sattumalta sinun blogiin, ja huomasin koirajutun lueskellessani tätä.

    Kiva kuulla, että koira voi hyvin.
    Itselläni on 7-vuotias koira, joka keväällä alkoi yksi ilta itkeä kivusta(en tiennyt, että koiratkin osaa itkeä), ja ontui pahasti toista takajalkaa. Muutaman lääkärikäynnin ja Carthopen-piikien jälkeen otatin röntgenkuvat. Lääkärin mielestä lonkat oli niin huonot, että hän olisi lopettanut koiran jo ajat sitten :O Olisi vissiin lopettanut mieluiten samantien, mutta sanoi ymmärtävänsä, että tarvitsee aikaa sopeutua siihen. No, en ollut valmis asiaan, tietenkään.

    Olin käynyt siihen kipuiltaan asti tuon kanssa noin 7-15 kilsaa päivässä lenkillä(silloin kun itse kykenin vaivoiltani), että oli aikamoinen isku palleaan nuo sanat. No, olin jo aloittanut ravintolisät(koiran), jonka vaihdoin parin paketin jälkeen ihmisten glukosamiinivalmisteeseen ja lohiöljyä, ja nyt päästään koiran kanssa useamman kilsan kävelylenkeille. Tuo vetää minut niille väkisin, vaikka kroppani ei kestäisi nyt, selkävika käy jalkoihin... Hirmuinen muutos siitä, että jo muutama sata metri aiheutti kolmella jalalla hyppimisen.

    Kyllä tuosta näkee kun tarkkaan kahtoo, että vikaa on, mutta jumatsuka mikä elämänilo tuolla on. Ja on vapaana pellolla ja metsässä, joissa menee välillä hurjaa vauhtia. En jarruttele menoa, nauttikoon.

    Itse olen yh ja sairaseläkkeellä, niin ei ole varaa kovasti fyssan juttuihin. Omiinkaan. Mulla kun menee jo yli 30 euroa(taksi) saada tuo koira lekurille/fyssarille yms. Joten kysyisin, että minkälaisia ne mahdollisesti on, mitä teille on opetettu? Hyödyttäisi ehkä minunkin koiraa.

    Nauttisin koiran kanssa elämästä niin kauan kuin on suht kivuton. Meillä ei tarvitse kipulääkettä kovinkaan usein enää. Nuo ravintolisät ovat kyllä tehneet ihmeen. Aloitin syömään itsekin samaa kamaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teen jutun lähiaikoina. Yritän muistaa laittaa sulle ihan privana ohjeita myös. Mutta oon ensi viikolla tekemässä kuvallisen jutun koiran fysioterapiasta. :)

      Poista

Jokainen kommentti on minulle tärkeä! Kiitos kommentistasi.