Sisällön tarjoaa Blogger.

Kun äitiys muutti elämän

Minun elämä on muuttunut useita kertoja. Jopa niin useasti, että en edes tiedä miten kuuluisi sitä ns. seesteistä elämää elää. Kun elämä on hetken ollut tasaista, niin saatan jopa hakemalla hakea sitä kuuluisaa muutosta. En vain yksinkertaisesti osaa elää, jos en ole jonkinlaisen muutoksen keskellä. 

Aina muutoksen ei tarvitse olla suuri. Joskus riittää ihan pieni muutos, kuten suursiivous tai hiusten leikkuu. Joskus taas uusi harrastus tai uuden taidon opettelu. Suuria muutoksia on ollut mm. uusi työpaikka tai kokonaan uusi ala. Olemme muuttaneet useasti sekä vaihtaneet paikkakuntaa kokonaan. Suurina muutoksina voidaan myös pitää sairastumistani crohnin tautiin sekä MS-tautiin. Nehän ovat vaikuttaneet meidän koko perheen elämään. Olemme myös joutuneet luopumaan läheisistä, jotka ovat osaltaan tuoneet muutoksia meidän elämään. Eli meidän lyhyen elämän aikana on tapahtunut hyvin paljon muutoksia. Osa hyviä, osa huonoja, mutta ne muutokset ovat tehneet meistä meidät.




Nyt elämäni on taas muutoksessa. Äitiysloma on päättynyt ja olen osittain palanut työelämään. Olen myös kokeillut uutta "ammattia" ja tehnyt keikkaa omalla alalla. Tarkoitus olisi palata takaisin omaan työhön mahdollisesti syksyllä. Viimeistään 2017 syksyllä, kun hoitovapaaoikeus päättyy. Vielä en tiedä.

Tämä ala, jota olen rakastanut, johon olen opiskellut 8 vuotta, ala jota olen viimeisen 10 vuotta elämästäni tehnyt, ei enää tunnukaan oikealle. En tunne sitä palavaa kipinää, enkä todellakaan tunne palavaa halua palata töihin. Kauhulla odotan hetkeä, kun minun hoitovapaa päättyy tai taloudelliset seikat ajavat minut takaisin töihin.

Tämä on myös syy, miksi blogini on ollut hiljaa. Olen miettinyt mikä minulla on. Miksi minua ei enää kiinnosta se ala, jota olen aina tehnyt. Olen myös pohtinut mikä ala minua sitten oikeasti kiinnostaisi. Sekä olisinko oikeasti valmis ottamaan hypyn tuntemattomaan? Olisinko valmis luopumaan turvallisesta alasta, jolla minulla on töitä sekä mihin minulla on koulutus. Olisinko valmis opettelemaan jotain ihan uutta? Ja jos vastaan kyllä, niin mitä se sitten olisi?

Luin jostain lehdestä Katri Sorsan haastattelun siitä kuinka äitiys muutti hänet. Kuinka vanhaa Katria ei enää ole ja tämä uusi Katri ajattelee uudella tavalla. Naureskelin, kun luin sitä juttua, ajattelin ettei nyt kukaan muutu kokonaan tullessaan äidiksi. Toki jotkin asiat muuttuu, mutta syvällä sisällä elää aina se sama ihminen. Mutta nyt ymmärrän mitä Katri tarkoitti. Kun tulin toisen kerran äidiksi, äitiys muutti minut kokonaan. En ole enää se sama ihminen, joka olin vielä kaksi vuotta sitten. Tai vuosi sitten. En edes se ihminen, joka olin viime syksynä. Tunnen kuinka Ässä muuttaa minua joka hetki. Ajatukseni muuttuu, tapani muuttuvat sekä se mitä haluan muuttuu.





Elämäni on nyt myllerryksessä. En tiedä mitä elämältäni haluan. Tai haluan olla hyvä äiti ja vaimo. Haluan olla ystävä ja haluan olla onnellinen. Mutta mitä haluan tehdä isona? Sitä en tiedä. Toivottavasti aika näyttää.

Äitiys siis muutti minut. Ihan kokonaan. 

Onko äitiys muuttanut sinua? Miten?

<3 MäSäMutsi


1 kommentti

  1. Mä kirjoittelin neljä vuotta sitten ekan lapsen jälkeen tämmöisiä mietteitä: http://heimeillavalvotaan.blogspot.fi/2012/09/aitiyden-viemaa.html

    VastaaPoista

Jokainen kommentti on minulle tärkeä! Kiitos kommentistasi.