Sisällön tarjoaa Blogger.

Taaperon kanssa Sea Lifessa

Meillä oli suunnitelmissa viettää Ässän ja Ässän sylikummin kanssa lauantai päivä korkeasaaressa. Suunnitelmia jouduttiin muuttamaan, koska Suomen suvi. Tulimme siihen tulokseen, että kaatosade yhdistettynä kovaan tuleen ja Helsingin saaristoon ei ole mitenkään rentouttava ja ihan päivä taaperon kanssa. Koska Ässä rakastaa elämiä pohdimme luonnontieteen museon, Tropicarion ja Sea Lifen välillä. Päädyimme lopulta Sea Lifen, koska Ässän sylikummi ei ollut siellä vielä koskaan käynyt ja omasta käynnistä oli jo muutama vuosi. 

Pahoittelen kuvien laatua. Tarkoituksena oli ottaa järkkäri mukaan, mutta rankkasateen vuoksi päädyin jättämään kotiin. Sea Lifessa ei myöskään saa käyttää salamaa, joten kuvat ovat tämän vuoksi melko hämäriä.


Sea Life on erittäin hyvä kohde sadeilmalla pienille lapsille. Paikassa on paljon nähtävää ja koettavaa. Sea lifesta löytyy leikkipaikka, jossa on hiekkalaatikko sekä "arkeologiset kaivaukset". Aikuiset pääsevät lepuuttamaan jalkojaan rantatuleille ja ihailemaan samalla haiden menoa. Kalojen ruokinta-ajat ovat mielenkiintoisia ja ne sisältävät pienen tietoiskun lajista. Jopa erittäin vauhdikas taapero jaksoi kuunnella ja seurata tapahtumia. Ässä oli erittäin kiinnostunut monesta kalalajista, eikä millään olisi halunnut jatkaa matkaa. Täytyy myöntää, etten olisi uskonut pojan olevan näin kiinnostunut kaloista.


Sea Lifessa on elämysallas, jossa pääsee oppaan kanssa tutustumaan lähimmin muutamiin lajeihin. Altaalta löytyi erittäin veikeä erakkorapu, merisiili, merivuokko ja hain munia, Elämysaltaalla olisi päässyt silittämään merisiiltä. Ässä olisi kovasti halunut ottaa merisiilin käteen, niin en uskaltanut antaa edes silittää. Kovasti ihmetystä aiheutti merivuokko. Oli kyllä jännän näköinen ja mielenkiintoinen kasvi. 


Haialtaalla meillä vierähti tovi jos toinenkin. Haiden meno oli jännää seurattavaa. Täytyy myöntää, että tuntuu erittäin hurjalta kävellä tunnelissa, jota ympäröi vesi, jossa uiskentelee haita. Siinä on kala, joka herättää kunnioitusta. Ajatus, että tunnelin liitokset olisivat pettäneet ja 250 000 litraa haisoppaa tipahtaa niskaan, saa niskakarvat nousemaan pystyyn. Ilmeisesti nämä Sea Lifen hait eivät kuitenkaan ole samanlaisia tappajia kuin useiden tarinoiden valkohait.


Kiersimme Sea Lifen näyttelyn kahdesti. Kävimme välissä syömässä lounaan Peacockin kahvilassa. Aikaa meillä meni neljä tuntia. Ässä ei olisi malttanut vielä silloinkaan lähteä vaan olisi halunnut mennä kolmannen kerran kiertää näyttelyn. Olisimme menneet kiertelemään lintsin ilmaislaitteet lopuksi, mutta koko päivän kestänyt vesisade esti nämä suunnitelmat. Ne jäivät suosiolla toiseen kertaan.


Kaiken kaikkiaan tämä oli oikein onnistunut reissu. Ässän sylikummikaan ei säikähtynyt ruokailussa tullut raivokohtausta, jonka Ässä sai kun ei tykännyt MINUN leivästä... Aatella,  äiti kehtasi syödä jotain sellaista mistä Ässä ei tykkä. Huono äiti! Näin myös taisi ajatella kahvilan viereisessä pöydässä istuneet keski-ikäiset. Kävivät pyytämässä tarjoilijaa häätämään meidät pois, koska kiukutteleva taapero oli häiriöksi. Meidän onneksi tarjoilija ei tähän lähtenyt. Paikkahan on tarkoitettu lapsiperheille ja heidän mukaan toisinaan tulee näitä kiukuttelevia uhmaikäisiä taaperoita. Onhan se toki ikävää, että heidän reissunsa ja hetken levähdystauko meni nyt pilalle Ässän kiukuttelusta... Mutta jos ei halua nähdä tai kuulla kiukuttelevia lapsia, niin suosittelen valikoimaan vain aikuisille tarkoitetun retkikohteen. Tai jos haluaa perhekohteeseen, niin ei tule sinne ainakaan pahimpaan ruuhka-aikaan. Pahoittelen kuitenkin meidän aiheuttamaa häiriötä, ei se kiukkukohtaus minustakaan kovin mukava ollut. Mutta tämä välikohtaus ei kuitenkaan pilannut meidän päivää, vaan lähdimme uusinta kierrokselle hyvillä mielin ja vatsat täynnä. 

Mitä mieltä olet saako kiukuttelevan taaperon kanssa olla ravintolassa? Olisitko sinä poistunut?



Ei kommentteja

Jokainen kommentti on minulle tärkeä! Kiitos kommentistasi.