Sisällön tarjoaa Blogger.

Kun lapsen tuleva hoitopaikka näkee vain ongelmia

Toive, Päivähoidon aloitus


Miltä tuntuu, kun lapsen tulevan hoitajan mielestä kaikessa hoitoon liittyvässä asiassa on ongelma? Tutustumisjakso on liian lyhyt. Lapsi on vilkas ja energinen. Lapsi ei osaa aina käyttäytyä. Lapsi kiukuttelee. Lapsi ei aina nuku päiväunia. Lapsella on ruoka-aine yliherkkyyksiä. Listaa voisin jatkaa loputtomiin, mitä sain kahdessa tunnissa kuulla lapsestani. Mutta palataanpa kuitenkin alkuun. Mistä tämä alkoi?

Kesällä kerroin Pieni tietoisku päivähoidosta -postauksessa, että Ässä on aloittamassa  perhepäivähoitajalla syyskuussa ja minä palaan töihin. Elokuun alussa kävin allekirjoittamassa hoitosopimuksen ja sovimme perhepäivähoidosta vastaavan työntekijän kanssa pehmeästä laskusta hoitoon. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut sitä, että ennen minun töiden alkua Ässä olisi käynyt ensin harjoittelemassa hoidossa oloa minun kanssa ja sitten jäänyt muutamana päivänä muutamaksi tunniksi yksin, ennen kuin aloittaa täyspäiväisesti hoidon. Olin tyytyväinen tähän. Pääsisin tutustumaan hoitajaan ja voisimme rakentaa luottamuksellisen suhteen. Näin ainakin ajattelin.

Viime viikolla pakkasin Ässän autoon laukkuineen ja lähdimme innolla tutustumaan meidän tulevaan perhepäivähoitajaan. Olimme hoitajan kanssa jo kerran aikaisemmin tavanneet ja puhuneet muutamasti puhelimessa. Hoitaja vaikutti ihan mukavalla ja ymmärtävälle, sellaiselle kuin hoitajan kuuluukin. Oletin, että hoidon aloitus ja kaikki oli selvää. Ei se sitten ihan niin mennytkään. 

Ensimmäiseksi sain kuulla, että tutustumisjakso on aivan liian lyhyt. Kerroin, että tällaista 3 päivää äidin kanssa ja 5 päivää 4-6h yksin jaksoa minulle oli ehdotettu. Nyt hoitaja oli sitä mieltä, että hän haluaa kuukauden jakson eikä vajaa kaksi viikkoa riitä mihinkään. Kerroin ettei se nyt ole mahdollista, koska  työni ovat nyt alkamassa. Tutustumiskäynnin aikana hoitaja otti tämän ongelman useasti esille. Lopulta kysyin häneltä, että mitä hänen mielestään minun tulisi tehdä? Hänelläkään ei tuntunut siihen olevan muuta vaihtoehtoa, kuin se etten aloittaisikaan töitä.

Kun olimme jo muutamasti keskustelleet tästä tutustumisjakson pituudesta hoitaja siirtyi Ässän "haasteisiin ja ongelmiin". Ässä on vilkas eikä vielä ymmärrä syy ja seuraus yhteyttä. Ässä saattaa heittää hiekkaa, repiä hiuksista, purra, kiukutella, töniä, ottaa kädestä leluja sekä kaikkea muuta mitä normaalit 1v8kk pojat tekevät. Mutta tällainen toiminta ei nyt käy. Hoitaja näki tällaisen käytöksen erittäin suurena ongelmana. Tässä kohtaan aloin kyseenalaistamaan hoitajan pärjäämisen yksin kolmen muun lapsen ja Ässän kanssa. Suurimpana ongelma hoitaja näki sen, ettei Ässä aina nuku päiväunia. Kaikkien lasten pitää nukkua 2h päiväunia. Minkäs minä teen, jos lapseni ei nuku? 

Entäs sitten nämä ruokarajoitteet?!? Eihän nyt tällainen käy. Olimme keskustelleet, että Ässän vatsa ei oikein siedä vehnää ja maidon kanssa on ollut ongelmia. Lisäksi hoitaja hermostui, kun kerroin ettei Ässä syö lainkaan sokeria. Eli en pidä ajatuksesta, että joka päivä olisi myöskään herkkuja tarjolla. Tästähän riemu repesi. Enkö ymmärrä miten kallista on syöttää sokeroimattomia tuotteita? En voinut pitää kieltäni kurissa ja taisin tiuskaista sen olevan halvempaa kuin sokeriherkkujen. Samalla hoitaja myös ilmoitti, ettei hän voi tehdä joka päivä Ässälle erikseen ruokaa. Hän suunnitteli, kuinka tekisi aina Ässällä 5 päivän satsin sunnuntaisin. Kerroin avoimesti, että tällaista vaihtoehtoa en tule hyväksymään, että Ässä syö 5 päivää samaa ruokaa. Tulimmekin siihen tulokseen, ettemme tule pääsemään ruuan suhteen yhteisymmärrykseen.

Ässän tavaroita pakkaillessa totesin, että meidän välille ei taida muodostua luottamuksellista suhdetta. Hoitaja itsekin tuntui olevan sitä mieltä. Hän suhtautui hyvin negatiivisesti Ässän hoidon aloituksen suhteen. Hän kuitenkin kertoi, olevansa valmis yrittämään. Minä en kuitenkaan enää ollut. Tämä oli se hetki, kun tajusin etten ikinä voisi laittaa lastani hoitoon sellaiseen paikkaa, joka ei tunnu 100% hyvälle. En vaikka olisi kuinka luotettava hoitaja noin muuten.


Päivähoitoon mini rodini -reppu, Gugguu huppari ja Converset

Soitin vielä samana päivänä päivähoidon järjestämisestä vastaavalle työntekijälle ja kerroin päivän tapahtumista sekä käydystä keskustelusta hoitajan kanssa. Täältä sainkin yllätykseni tukea. Todettiin ettei tällaisella hoitosuhteella todennäköisesti ole mahdollisuutta onnistua. Päädyttiin etsimään Ässälle heti uusi hoitopaikka, jotta ei tarvisi heti kuukauden päästä vaihtaa. Vaihtoehtoja alettiin heti kartoittamaan ja yllättäen löytyi paikka meidän ensimmäisestä hoitopaikka toiveesta. 

Päiväkodista otettiin minuun samantien yhteyttä ja sovimme tutustumisesta. Kerroin, että olen huolissani pärjätäänkö siellä Ässän kanssa, kun perhepäivähoitaja oli todennut Ässän olevan haastava. Murheelleni hymyiltiin ja luvattiin ettei Ässä tule edes olemaan se hankalin lapsi. Huokaisin helpotuksesta. Nyt Ässä meneekin päiväkotiin ja luotan, että hän pärjää. Olemme jo kolmena päivänä tutustuneet paikkaan ja tuntuu aivan täydelliselle. Ja mikä parasta, Ässän tyttöystävä on samassa ryhmässä. Eli joku halaa ja pussaa Ässää joka päivä. 

Huomenna palaan aiheeseen päiväkoti vs. perhepäivähoito.



Allekirjoitus

22 kommenttia

  1. Aivan pakko kommentoida, vaikka usein jäänkin vain lukijaksi! Ihanaa, että ensinnäkin jaksoit nähdä sen vaivan, että etsit uuden hoitopaikan, vaikka se varmasti toikin "harmaita hiuksia" kun kaiken pitäisi tapahtua ja löytyä nopealla aikataululla. Hyvä ja luotettava hoitopaikka on kaiken a ja o sekä lapselle että vanhemmille. Mikään ei olisi niin ärsyttävää, kuin pohtia ja stressata miten lapsi hoidossa voi.

    Tykkään kirjoituksestasi siksi, että ihmisillä tuntuu olevan vankka perusajatus "päiväkoti on suorastaan helkutillinen vaihtoehto, perhepäivähoitaja on paras". Se ei läheskään aina mene niin, vaan asiat riippuvat täysin siitä, millainen päiväkoti/perhepäivähoitaja tm. sattuu kohdalle.

    Meillä hoitopaikkaa hakiessa ensisijainen toive oli muiden kehoituksesta perhepäivähoitaja. Onneksi paikkoja ei ollut vapaana, sillä nykyinen päiväkoti (yksityinen tosin, kun muuta ei ollut tarjolla) on osoittautunut aivan erinomaiseksi hoitopaikaksi. Päiväkodissa panostetaan pienryhmätoimintaan, lapset touhuavat päivän lähinnä pienryhmässään ( alle 3-vuotiaat 4 lasta/hoitaja/tila ja yli 3-vuotiaat 8 lasta/hoitaja/tila), hoidossa on isojen yhteisten tilojen lisäksi paljon pieniä huoneita joissa mahtuu touhuamaan. Paljon metsäretkiä, ovat tehneet kesällä kasvulaatikoita joiden antimia ovat maistelleet jne.

    Meidän tuttavapiiristä löytyy myös huono perhepäivähoitaja kokemus: lapsille syötettiin ruuaksi mitä kummallisempia makuyhdistelmiä säästömielessä esimerkiksi muussia makaronipaloilla, kaurapuuroa, hernekeittoa ja muussia.. huhhuh! kaikki piti syödä, mitä hoitaja annosteli - tästä syystä tämä lapsi ei edelleenkään suostu syömään normaalisti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Näinhän se on. Varsinkin 70-80 luvulla syntyneet ovat kasvatettu siihen, että päiväkodit olisivat helvetin esikarsinoita. Nuoremmat äidit taas tuntuvat suhtautuvan päiväkoteihin huomattavasti myötämielisemmin. Ajat ovat muuttuneet. Varmaan silloin aikoinaan päiväkodit olivatkin erilaisia.

      Poista
  2. Huoh. Ihan järkyttävää luettavaa,varsinkin kun oon itte perhepäivähoitaja. Miten ihmeessä se hoitaja on voinut edes ääneen miettiä vaihtoehtona antaa lapselle samaa ruokaa joka päivä??Toivottavasti sanoit tuosta perhepäivähoidon ohjaajalle!!ja siis mulla on hoitolapset käyny aina vaan pari kertaa tutustumassa,kerran äidin kanssa ja kerran yksin. Tämä on ihan yleinen käytäntö meillä päin!ihana,että veit asiaa heti eteenpäin,etkä vain tyytynyt tilanteeseen!!
    Ihania hoitopäiviä Ässälle♡♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä minäkin ihmettelin. Sen sanoinkin hoitajalle, että koen sen hyvin epäeettiseksi ja erittäin huonoksi hoidoksi. Hoitaja ei tähän vastannut mitään. Totesi vain, kuinka hankalaa on jos on ruokavalio.

      Poista
  3. Tuo on kyllä totta että jos päivähoitajalle laittaisi lapsen kemiat pitäisi osua niin yks yhteen ja luottamus pitää olla 100% ja päivähoitajan pitää oikeasti olla mukava ja työhaluinen. Päiväkodissa ehkä helpompaa kun on monta hoitajaa, jotka lasta hoitavat. Itselläni aikoinaan oli mitä mahtavin perhepäivähoitaja, mutta meilläkin poika oli hetken kuitenkin päiväkodissa ennen äitiyslomaani ja kaikki meni sielä hyvin. Ehkä hieman ylihuolehtivaisia olivat ja kiinnittivät huomiota vähän turhiin asioihin eivätkä aina ymmärtäneet että lapset kehittyvät omaa tahtia eivätkä sovi muottiin, mutta muuten kaikki meni hyvin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä perhepäivähoitaja onkin kuin aarre. Sellaisia ikävä kyllä nykyään aika harvassa... :(

      Poista
  4. Onpas teillä ollut samoja tunnelmia siellä kuin meilläkin. Ensimmäinen päiväkotivaihtoehto oli aivan kamala, toinen päiväkoti sen sijaan ihana ja lempeän oloinen.
    Hyvä että teillekin löytyi sopiva vaihtoehto! Tuo 5 päivää putkeen samaa ruokaa kuulostaa aika rajulta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hoitopaikoissa niin päiväkodeissa kuin perhepäivähoitajissa on eroja. Jotkut vannovat yksityisten päiväkotien nimeen, mutta olen niissäkin huomannut eroja. Eli ei se kallis päiväkotikaan aina autuaaksi tee.

      Poista
  5. Perhepäivähoito on hyvä hoitomuoto jos kemiat natsaa hoitajan kanssa. meillä esimerkiksi molemmat lapset menneet melko nuorina hoitoon, ilman tutustumisjaksoa. Meidän hoitaja on vana velho <3 nyt isompi jo päiväkodissa ja voi että olen tyytyväinen päiväkodinkin toimintaan :) näitä perhepäivähoitajia, jotka eivät jousta tai näkevät lapselle tyypillisessä toiminnassa ongelmia, en vaan ymmärrä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä hoitaja perusteli joustamattomuuttaan ajalla sekä hinnalla. Niin, tuleehan se ruokavalio tietty kalliimmaksi jjos ei ole ajatellut muutenkaan paneutua ruuan laittoon lainkaan.

      Poista
  6. Meillä oli todella outo pph jonka kanssa ei ikinä syntynyt luottamuksellista suhdetta. Keksi outoja selityksiä, kun lapsen sukat oli kadonneet päivän aikana ja haukkui minua päin naamaa kun kysyin lapsen päivän tekemisiä, että hän saa kertoa omin sanoin. Onneksi vaihdettiin päiväkotiin, missä kaikki tädit ja kaverit olleet tosi mieluisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho! No, onpa ollut mielenkiintoinen pph.

      Poista
  7. Kauheeta! Onneks saitte uuden paikan, miten sitä muka vois hyvillä mielin lähteä töihin jos täytyisi lapsi jättää jonkun sellaisen hoiviin, jonka toimintatapoja kyseenalaistaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä. Siksi päätinkin, että jään kotiin jos hoitoa ei järjesty. En ikimaailmassa olisi voinut jättää Ässää sinne hoitoon.

      Poista
  8. Sä oot mun äiti-idolini. Hyvä sinä! Lasten hyvinvoinnin eteen pitää taidtella. Jos ei itse puolusta lapsiaan niin kuka niitä sitten puolustaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä nyt! Tein vaan saman minkä jokainen äiti tekisi lapsensa vuoksi.

      Poista
  9. Perhepvhoidon erinomaisuutta hehkutetaan musta ihan liikaa siihen nähden, että siellä voi olla töissä vaikka millaista suharia, joita kukaan ei sen hoitopäivän aikana kontrolloi. Päiväkodissa kuitenkin yleensä on monta ihmistä katselmassa muiden työntekijöiden touhujen perään.

    Itse aina pidin perhepvhoitoa parhaana lapsilleni, sillä anoppi oli perhepvhoitaja ja mitä ihanin lasten kanssa. Sit muutettiin uudelle asuinalueelle, jonka puistossa ph:t käy myös. Järkyttävää touhua. Hoitajat räplää puhelintaan, lapsia ei valvo kuin muut äidit ja lapsia ei lohduteta. Räikein esimerkki: poika tippui kiipeilytelineeltä ja satutti itsensä. Hoitaja pisti itkevän lapsen kiikkuun tarkistamatta tämän vointia, työnsi kiikkuun vauhtia, jätti lapsen itkemään ja jatkoi esimiehensä haukkumista (nimellä mainiten) työkaverinsa kanssa. Mitä ihmettä?!

    Toinen esimerkki: hiekkalaatikko täynnä hoitajia lapsineen sekä muita lapsia ja vanhempia. Eräs hoitaja kärrää lapsensa paikalle, nostaa pojan pois vaunuista ja ilmoittaa niin kovaan ääneen, niin että puolet puistosta kuulee, kuinka "tämä yksi on ollut tänään taas niin hankala". Oikein kiva lapsen psyykkisen kehityksen kannalta.

    Jos pk on nykyisin kuin viidakko, niin on niitä aivan karseita perhepvhoitajiakin. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen ikävä kyllä törmännyt juuri tuollaisiin pph:n muutaman kerran. Siinä olen miettinyt, tietävätköhän lapsen vanhemmat mitä päivän aikana tapahtuu. Tosin tiedän muutamien päiväkotien hoitajienkin puhuvan joistakin lapsista todella ala-arvoisesti...

      Poista
  10. Tosi hienoa, että toinen paikka löytyi noin helposti! Ja hyvä, ettet vain tyytynyt tuohon pph.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun täytyy tunnustaa, etten ikinä olisi uskonut toisen paikan löytyvän näin helposti. :)

      Poista
  11. Kuulostaapa käsittämättömältä :o Ihan pakko kommentoida, vaikka tästä on jo aikaa. Hämmennyin vain totaalisesti. Onneksi löysitte samantien uuden paikan, eikä tarvinnut viedä lasta paikkaan, mikä ei tunnu hyvältä. Vähän käy sääliksi muita tuon hoitajan lapsia tämän perusteella kyllä.

    Eksyin vasta blogiisi, jatkan läpi kahlaamista :) Mukavaa joulun odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin yllätyin, miten tällaista voi olla... mutta kaipa jokaiseen ammattiryhmääm eksyy muutama sopimaton?

      Ihanaa joulun odotusta myös sinne! ❤️

      Poista

Jokainen kommentti on minulle tärkeä! Kiitos kommentistasi.