Sisällön tarjoaa Blogger.

Miten kävi kesän 2016 Bucket list:lle?

Nyt mennään syyskuuta hyvää vauhtia ja voidaan virallisesti todeta syksyn alkaneen. Sen huomaa jo, kun vaan katsoo ikkunasta ulos. Lehdet ovat alkaneet puissa kellertää ja tippumaan. Linnut ovat muuttopuuhissa. Sataa vettä. Illat ovat pimentyneet. Joo, kyllä se syksy on nyt saapunut. Nyt on oikea aika katsastaa miten kävi minun toukokuussa laatimalleni Bucket list:lle?


No, jäätelöä on tullut syötyä. Ei nyt ehkä ihan litraa viikossa kuitenkaan, eli jäin tavoitteestani vaikka olenkin jäätelöfriikki. Ehkä viileä heinä- ja elokuu selittää asian. Tänä kesänä grillattiin huomattavasti vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Ulkona olemme olleet koko kesän. Selittääköhän tämäkin viileät ilmat? Rannalle päästiin vain VIISI kertaa. Eli aivan liian vähän. Tästäkin syytän säätä. Rusketusraidat tuli, mutta vaaleat. Uimassa käytiin, eli talviturkki on heitetty. Onneksi! Kavereita en juurikaan tavannut. Olimme koko kesän perheen kesken. Tämä hieman harmittaa, mutta turha sitä on murehtia. Voihan niitä kavereita tavata syksylläkin... Perheen kanssa olimme ja meillä oli äärimmäisen mukavaa yhdessä! Ihan en saanut kahta kirjaa luettua kesän aikana. Kaksi lukua vaille jäi... Akkuja on tullut ladattua, mikä sen kesän tarkoitus olikin. Ja kuvia taisin napsia yli 4000 kappaletta. Eli tavallaan sain 9/11 suoritettua. Tulokseen olen varsin tyytyväinen.


Tätä jälkimmäistä listaa, kun katsoo niin ihan hävettää... Saimme Teinimonsterin kanssa varattua kirppispöydän ja saatiin siellä tavaraa jopa myytyäkin 70€ edestä. Mutta siihen jäi tämä lista. Vaatekaappien siivouksen aloitin ja puoliksi sain sen jopa tehtyäkin. Mutta muutoin aina oli jotain parempaa tekemistä tiedossa. Ehkä ensi kesänä? 


Kesä 2016

Kesä 2016 tuli nopeasti ja oli vielä nopeammin ohi. Tämä kesä antoi minulle paljon, opin itsestäni uusia puolia sekä rakastuin syvemmin omaan perheeseeni. Kesä 2016 opetti, että olen onnellinen just nyt. Opin myös hyväksymään keskeneräiset asiat ja sen etten saa kaikkia asioita suoritettua niin kuin olin ajatellut. Kesällä 2016 opin olemaan armollinen itselleni. Opin ettei kodin tarvitse olla tiptop, jotta voin olla onnellinen. Se, että kotini muistuttaa enemminkin Huvikumpua, tekee minut onnelliseksi. Se kertoo, että meillä eletään.

Miten teidän kesä meni?


Allekirjoitus

Ei kommentteja

Jokainen kommentti on minulle tärkeä! Kiitos kommentistasi.