Sisällön tarjoaa Blogger.

Siirtyykö liinamutsi kantoreppuun? - testissä Tula Free-to-Grow


Tämä postaus on tehty yhteistyössä Ipanaisen kanssa. Tulan Free-to-Grow kantoreppu saatu Ipanaiselta bloginäkyvyyttä vastaan.


Tula Free-to-Grow kantoreppu on suunniteltu vastasyntyneestä taaperoon ilman lisävarusteita. Tämä mahdollistuu kantorepun monipuolisten säätöominaisuuksien ansioista.

Tula Free-to-Grow ominaisuudet:

  • Lasta voi kantaa kantajan etu- tai selkäpuolella, aina kasvot kantajaan päin
  • Nepparein toimiva leveyssäätö repun paneelin alareunassa (kolme eri leveysasetusta)
  • Paneelin korkeutta säädetään olkahihnoissa olevilla kiristysremmeillä
  • Soveltuu käytettäväksi jo aivan vastasyntyneestä alkaen (n. 3,2 kilosta eteenpäin) ilman erillistä vauvatukea
  • Voi käyttää leveämmillä säädöillä myös isompien taaperoiden kanssa noin 2-3-vuotiaaksi saakka
  • Maksimipainosuositus noin 20 kiloa
  • Tukevat pehmusteet olkahihnoissa takavaat mahdollisimman hyvän kantomukavuuden
  • Säädettävät hihnat takaavat täydellisen istuvuuden eri kokoisille kantajalle
  • Reppu on erittäin helppokäyttöinen yksinkertaisten säätöjen johdosta
  • Nopea pukea ja riisua
  • Lantiovyössä on pieni tasku, jossa kulkevat kätevästi mukana esimerkiksi avaimet, puhelin ja pankkikortti
  • Irroitettava unihuppu, joka tukee lapsen päätä nukkuessa, suojaa säältä sekä antaa näkösuojaa
  • Pehmusteet olkahihnoissa sekä paneelissa lapsen jalkojen kohdalla
  • Mahtuu pieneen tilaan ja on helppo kuljettaa mukana
  • Materiaali kevyttä ja hengittävää käsin valmistettua twilliä
  • Kangas 100% OEKO-TEX® Standard 100 sertifioitu
  • Konepestävä
  • Mukana tulee selkeä käyttöohje
(Lähde: Ipanainen)



Meillä on ollut nyt pari viikkoa tämä reppu testissä. Alkuun reppu herätti minussa epäilyksiä. Voinko laittaa huoletta pariviikkoisen vauvan reppuun? Varsinkin, kun olen tottunut kantamaan vauvaa liinassa sikiöasenossa. Ennen kantorepun testausta odottelinkin, että vauvan lonkat aukeaa sammakkoasentoon, ennen kuin uskaltauduin kokeilemaan repussa kantamista.

Ensivaikutelma oli, että säätöjä sekä liikkuvia osia on hurjasti. Ihmettelin, miten jonkun mielestä reppu voi olla kätevämpi kuin liina. Ennen kuin sain vauvan ensimmäistä kertaa reppuun olimme kummatkin tuskastuneita. Minulla oli armoton tuskanhiki ja Silmu kiukkuinen eikä asettunut reppuun lainkaan. Ensimmäinen testikerta päättyi oikeastaan ennen kuin edes alkoi. Ensimmäisestä testikerrasta toipumiseen menikin pari päivää, ennen kuin uskaltauduimme yrittämään uudelleen.

Toinen testikerta sujui huomattavasti paremmin. Repun säädöt olivat jo valmiina ja sain Silmun reppuun ilman ilman turhia odotteluita, joka säästi meidät ensimmäisen kerran tuskanhieltä sekä kiukulta. Toisella kerralla pääsimme ihan ulos ja kokeilimme tehdä koiran kanssa nopean lenkin, ennen kuin Silmulla meni hermot. Kolmannella kerralla tiesimme jo kumpikin mitä oli luvassa. Silmu asettui reppuun nätisti ja viihtyi reilu tunnin katsellen ympärilleen nauttien äidin läheisyydestä. Käyttökertojen karttuessa alkoi homma meillä sujumaan ja pääsimme nauttimaan itseasiasta.



Kantoreppu vs. liina


Meillä on takana jo useita testikertoja repun kanssa. Ymmärrän nyt hyvin, miksi jotkut pitävät reppua helppona ja kätevänä verrattuna liinaan. Reppu saattaa kokemattoman sitojan mielestä tuntua turvallisemmalle vaihtoehdolle, sillä väärin asennuksen mahdollisuutta ei juurikaan ole ja vauvan saa reppuun todella turvallisesti. Suurena plussana itse näen repun esim. parkkihallissa, sillä se ei viistä maata, niin kuin pitkä liina vaan saa kätevästi päälle ilman kikkailuja. Reppu on ihan ehdoton valinta jos haluaa saada vauvan nopeasti kyytiin ilman kikkailuja. Liinan sitominen saattaa olla työlästä kiristelyineen, niin reppu on ehdottomasti soveliaampi lyhyisiin kantohetkiin.

Käyttömukavuudelta itse kallistun mieluummin liinaan, varsinkin pienen vauvan kanssa ja sisätiloissa oltaessa. Liina tuntuu päällä huomattavasti pehmeämmälle eikä siinä ole muovisia osia, jotka voivat alkaa painaa. Repun olkaimet tuntuvat paksuille, varsinkin niihin tottumattomalla. Liina on päällä kuin vaate, mikä tekee siitä käyttömukavuudeltaan pehmeämmän ja istuvamman. Liinassa jaksan kantaa huomattavasti kauemmin kuin repulla, juuri tämän vuoksi. Liinan puolesta puhuu myös monipuoliset sidontamahdollisuudet, jolloin jokainen kantaja löytää varmasti itselleen hyvän  ja sopivan sidonnan. 

Ässää en ole vielä kokeillut kantaa Tulassa. Ässä ei ollut kovin innostunut repusta vaan kieltäytyi täysin tulemasta kyytiin. Tämä onkin ihan hyvä, sillä säätöjen jatkuva muuttaminen erikokoisten lasten välillä tuntuu näin alkuun haastavalle. Kunhan tulen vielä enemmän sinuiksi repun kanssa, niin säädöt tulevat varmasti itsestään. Mutta nyt pidämme säädöt Silmulle sopivana, jota kannetaan muutenkin huomattavasti enemmän.

Liina ja reppu ovat kumpikin yhtä monipuolisia. Kummallakin voi kantaa edessä, selässä ja lonkalla. Käyttöikä on kummassakin yhtä laaja, eli menevät vauvasta taaperoon. Valinta repun ja liinan välillä on varmasti osaltaan tottumuskysymys. Kummassakin on omat hyvät puolensa ja tilanteet, joissa toinen on toista parempi valinta. Eli toinen ei sulje toista pois.


Summa summarum

Itse pidän edelleen liinassa kantamista minulle sopivampana tapana kantaa, mutta reppu kulkee minulla kauppareissuille mukaan, jotta parkkihallissa ei tarvitse säätää liinan kanssa. Isimies taas innostui kantamisesta repun kanssa ja onkin nyt ottanut Silmun kyytiin siivouksen ajaksi tai mukaan pihatöihin. Liinaan Isimies ei ole koskaan suostunut tarttumaan, on kuulemma "akkojen juttuja". Isimies onkin melkein ominut repun itselleen. 

Mitä mieltä sinä olet: reppu vai liina?



Ei kommentteja

Jokainen kommentti on minulle tärkeä! Kiitos kommentistasi.